Vaikea valinta – ammattikoulu vai lukio?

Peruskoulun viimeinen kevät on jännittävää aikaa monessa perheessä. Nekin koululaiset, jotka eivät ole jaksaneet motivoitua koulunkäyntiin aiempina kouluvuosina, saattavat yhtäkkiä herätä siihen tietoisuuteen, että seuraavan vuoden opiskelupaikka ei ole varma, jos arvosanat eivät riitä jatkokoulutuspaikkaan. Lukioiden sisäänpääsyyn vaadittavat keskiarvot saattavat olla joinain vuosina poikkeuksellisen korkeat, jolloin yhdeksännen luokan päättötodistuksessa heikomman keskiarvon saanut koululainen saattaa jäädä ulos kaikista lähiseudun lukioista. Myös ammattioppilaitoksiin on usein vaikea päästä. Niihin on viime vuosina pyrkinyt aiempaa enemmän väkeä ja jotkut linjat ovat hyvinkin suosittuja.

Löytyykö lukupäätä?

haiti_2012Keskeisin kysymys peruskoulua päättävälle ja jatko-opintopaikkaa miettivälle nuorelle on se, että kiinnostaako häntä lukeminen vai käsillä tekeminen. Lukio perustuu pelkkään käsitteelliseen tietoon. Sekin vähä, mikä peruskoulussa oli kädentaitoihin perustuvia aineita, katoaa lukiossa. Jäljelle jää vain melko erikoistuneita opintoja kielissä, historiassa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Oppilaalle, joka ei ole jaksanut lukea perusopinnoissa yleissivistäviä tietoja näiden aineiden piiristä, lukio voi käydä liian raskaaksi jo siksi, että lähtötason vaatimukset ovat niin korkeita. Samoin koulun taholta tulevat oletukset siitä, kuinka paljon lukiolainen pystyy omaksumaan tietoa lyhyessä ajassa, voi olla lukemaan tottumattomalle liian kova pala purtavaksi.

Nopeasti kiinni leipään

Vanhastaan ammattikoulua on pidetty varmempana keinona päästä kiinni palkkaan. “Lukion päästötodistuksella ei tee mitään, mutta ammattikoulusta valmistuu suoraan ammattiin”, on tavattu sanoa vuosikausia. Tämä pitää jossain määrin edelleen paikkansa. Hyvälle ammatti-ihmiselle on tarvetta. Eri asia sitten on se, onko ammattiopistosta valmistuvat 18-vuotias vielä henkisesti valmis vuosikymmen kestävään työelämään? Onko elämänpiiri liian suppea siihen, että pystyisi sitoutumaan kokopäivätyöhön ja säilymään siinä terveenä ja työkykyisenä aina pitkälle eläkeikään asti? Samoin globalisoituvassa maailmassa moni entinen ammatti on kärsinyt inflaation, kun tarvetta kotimaiselle työvoimalle ei ole ollut entiseen malliin. Digitaalisuuden ja globalisaation haasteet tosin koskettavat koko työn kenttää, myös humanistisia aloja ja korkeakoulutettuja. On luultavasti täysin alakohtaista ja riippuu osittain henkilöstä itsestään, onko hänelle töitä 2000-luvun maailmassa. Lukio-opintojen hyötynä voi tässä vaiheessa pitää laajempia kieliopintoja, jolloin maailman työmarkkinat on kieliä hyvin osaavana helpompi ottaa haltuun. Ammattilukio on vielä yksi vaihtoehto, jota käsitellään seuraavassa artikkelissa lähemmin.