Taidekorkeakoulut ja -oppilaitokset kilpasilla

Taidekorkeakouluja oli ennen olemassa Teatterikorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius Akatemia. Nykyään ne jakautuvat Taideyliopistot -yläotsikon alle ja Aalto-yliopistoon, jonne siirtyi suurin osa entisen Taideteollisen korkeakoulun opintolinjoista. Uudistus Taideyliopiston osalta tapahtui vuonna 2013. Taideyliopistossa opiskeli vuonna 2015 yhteensä liki 2000 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita otettiin 318. Kouluissa voi suorittaa joko kandidaatin tasoisen tutkinnon tai maisteritutkinnon teatterin, musiikin tai kuvataiteen alalla. Myös tohtorin tutkinto on mahdollinen.

Dossier_01_Studying_Choral_Conducting_Finland_picture_1-777x437Taidekorkeakoulujen lisäksi ammattikorkeakoulut ympäri Suomen tarjoavat taide- ja kulttuurialojen opetusta. Esimerkiksi musiikin alalla monet ammattikorkeakoulujen musiikkilinjoista kuten Helsingissä toimiva Metropolia ovat ottaneet vakaan paikan muusikkokoulutuksessa. Myös erilaisissa konservatorioissa annettava musiikinopetus on usein ammattiin johtavaa.

Media-alan opinnoissa ammattikorkeakouluilla on iso osa työllistävinä tahoina. Mediatalot kuten Yleisradio on jo pitkään suosinut työssä oppimisen periaatetta. Monet työt on teetetty työharjoittelussa olevilla opiskelijoilla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu voi helposti kestää puolisenkin vuotta ja sinä aikana opiskelija voi hyvin saada jalan oven rakoon. Valmistumisen jälkeen työpaikka saattaa hyvinkin olla tarjolla harjoitteluaikaisessa työpaikassa. Ammattikorkeakoulujen monialainen osaaminen hyödyttää niin opiskelijaa kuin hänet harjoitteluun ottavaa työnantajaa.

Taidealoja voi opiskella myös esimerkiksi kansanopistojen vuoden kestävillä linjoilla. Näistä esimerkiksi Laajasalon Kristillinen opisto ja Helsingin Evankelinen opisto HEO ovat kouluttaneet monia media-alan ammattilaisia. Kansanopistot tekevät kiinteää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa, jolloin näiden koulujen usein vuoden kestävät opintolinjat toimivat ensiaskeleena myös korkeakouluopintoihin.

Oppilaitokset ovat saaneet rahoituksensa pitkälti valmistuneisiin tutkintoihin perustuen ja tämä on paikoitellen saattanut johtaa tutkintotehtailuun. Valmistuneiden opiskelijoiden taso on siksi vaihteleva ja opiskelijan henkilökohtaisilla taidoilla ja motivaatiolla, puhumattakaan työmoraalista, on nykyään ehkä enemmän merkitystä kuin sillä, mistä oppilaitoksesta hän on valmistunut. Taidealan tutkinto joltain opintoasteelta on yhä useammalla ja palkattua työtä on tarjolla yhä harvemmalle. Taide- ja kulttuurialoilta on leikattu viime vuosikymmeninä vakituisia työpaikkoja ja rahoitus on yhä enemmän projektikohtaista. Vakituista toimeentuloa voi olla vaikea saada oman taidealan piiristä ainakaan koko työuran ajan. Osittain laaja harjoittelijoiden käyttö on johtanut tilanteeseen, että aina löytyy ilmainen harjoittelija tekemään sen työn, josta ennen maksettiin. Ongelma on toki yleinen myös muillakin kuin taidealoilla.