Perusopetus kaiken lähtökohtana

Lapsi on oikeutettu maksuttomaan perusopetukseen lähellä kotiaan siitä vuodesta alkaen, kun hän täyttää 7 vuotta. Myös peruskoulutusta edeltävänä vuonna toteutettava esiopetus kuuluu lapsen oikeuksiin ja opetukseen on velvollisuus myös osallistua. On kunnan tehtävä järjestää jokaiselle lapselle sekä esiopetus että sitä seuraava perusopetus, joka kestää yhdeksän vuoden ajan. Perusopetuksesta ei saa tutkintoa, mutta se takaa edellytykset eli tiedot ja taidot, joilla oppilas voi jatkaa tutkintoon päättyvään toisen asteen koulutukseen.

Perusopetuksen tehtävät

2-14Perusopetuksen lakisääteisenä tehtävänä on kasvattaa lasta yhteiskunnan toimintakykyiseksi jäseneksi, jolla on valmiudet selviytyä nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Valtioneuvosto määrää ne raamit, joiden mukaan esimerkiksi opetettavat aineet valitaan. Koulutus on ollut digitaalisena aikana jatkuvan kehityksen kohteena ja nykyään käydään kiivasta keskustelua esimerkiksi opettajan roolista ja digitaalisten laitteiden osuudesta opetukseen. Muutoksia opetussuunnitelmiin on tehty viime vuosina runsaasti. Uusimpana harkitaan kielten opettamisen aikaistamista aiempaan nuoremmille lapsille.

Opettajan roolia on ehdotettu siirrettäväksi enemmän työnohjaukselliseen suuntaan. Samoin lapsia kannustetaan itsenäiseen tiedon etsintään, hyviin ryhmätyökykyihin ja töiden projektityyppiseen tekemiseen. Aiempaa opetusmallia, jossa opettaja saneli luokan edessä mitä tehdään, on kyseenalaistettu viime vuosina voimakkaasti. Niin kutsuttua lähdekriittisyyttä taas on vaadittu lisäämään opetuksessa, jotta lapset oppisivat aiempaa sekavammassa mediaympäristössä suhtautumaan tietoon kriittisesti ja valikoivasti. Digilaitteiden käyttö kouluissa on myös jatkuvan keskustelun kohteena. Niitä on kritisoitu niin wifi-yhteyksien mahdollisista terveydellisistä vaikutuksista, tiedon passiivisesta saamisesta netin kautta verrattuna kirjoista etsimiseen ja perustaitojen, kuten lukemisen jäämisestä paitsioon netin applikaatioiden vallatessa alaa. Yleisessä keskustelussa tärkeänä pidetään kuitenkin ennen kaikkea sitä, että lapsi oppii perusopetuksessa käyttämään nykyaikaisia tiedonhankintakeinoja turvallisella tavalla.

Haasteita yhteiskunnan taholta

Lasten kasvavat mielenterveysongelmat ja monikulttuuriset ympäristöt, joissa on erilaisista lähtökohdista sekä kielellisesti että kulttuurisesti olevia lapsia, aiheuttavat haasteita isojen ryhmäkokojen aikana. Monet opettajat valittavat, että erilaisille lapsille ei kerta kaikkiaan riitä aikaa tarpeeksi, jos opetusryhmät ovat suuria, niin kuin ne koulutukseen kohdistuneiden säästöjen takia usein ovat. Perusopetuksen laatu voikin vaarantua, jos yhteiskunta ei pysty takaamaan tarpeeksi suuria resursseja perusopetukseen. Myös perusopetuksen lakisääteinen perustehtävä siitä, että oppilas taustastaan huolimatta on oikeutettu tietojen ja taitojen hankkimiseen peruskouluaikanaan, voi jäädä toteutumatta, jos oppilaille ei kaikissa oloissa voida taata yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia.