Mitä siellä yliopistossa tehdään? Esittelyssä humanistinen tiedekunta.

Yliopisto- ja korkeakouluopintoja on hyvin erilaisia. Opintojen kulku voi poiketa melkoisestikin riippuen siitä, minkä alan korkeakoulusta on kysymys. 2014fallchelseaPerinteisesti suurinta valinnanvapautta on saanut nauttia yliopiston humanistisia aineita opiskellessa. Humanistisessa tiedekunnassa mikään aine ei suoraan kouluta mihinkään ammattiin, vaan opiskelija voi omilla valinnoillaan rakentaa opinnoista sellaisen, että valmis tutkinto takaa muodollisen pätevyyden hakea esimerkiksi julkisen puolen virkoja. On myös mahdollista, että opintovalinnat eivät suoraan kouluta mihinkään ammattiin, mutta henkilö valmistuu kuitenkin maisteriksi. Tällöin opiskeluvuodet ovat antaneet vain laajan yleissivistyksen, mutta ei välttämättä mitään konkreettista valmiutta työskennellä minkään alan piirissä. Yliopisto-opinnot ovat Suomessa ylioppilaskunnan vuosimaksua lukuun ottamatta maksuttomia. Opiskelu kestää 4-6 vuotta ja tutkintomalleja on olemassa alempi ja ylempi korkeakoulututkinto. Kummassakin on päättötyö, kandidaatintutkielma tai pro gradu -tutkielma. Kumpikin antaa korkeakoulupätevyyden.

Opettajakoulutuksesta taidehallintoon

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuu aineopettajia yläasteille ja lukioon. Tämä on ainoita selkeitä ammattiin johtavia ainevalintoja. Historiaa, uskontoa, suomea, ruotsia ja muita kieliä opiskelemalla voi pätevöityä opettajaksi, mikäli pääsee aineenopettajakoulutukseen. Pelkästään esim. ruotsia opiskelemalla opettajaksi ei valmistuta. Periaatteessa pelkkään kieleen tai kulttuuriin liittyvät opinnot johtavat tielle tutkijaksi. Monella ei kuitenkaan ole edellytyksiä eikä haluja jatkaa opintoja tohtoriksi asti, vaikka sitä viime vuosina yliopistomaailmassa onkin suosittu. Yliopiston saama rahoitus on perustunut valmistuneisiin tutkintoihin ja jokaisesta tohtorintutkinnosta yliopisto on netonnut paljon rahaa.

Opettajakoulutusta ei kuitenkaan voi saada kuin niissä aineissa, mitä opetetaan kouluissa. Erikoiskielet kuten vaikka puolan tai unkarin taitajat voivat pyrkiä työllistymään itse kielen käytön parissa kääntäjinä, tulkkeina jne. Taideaineissa kuten teatteri- tai kirjallisuustieteessä opettajavaihtoehtoa ei myöskään ole olemassa, mutta yhdistelemällä opintojaan sopivalla tavalla esim. kirjastotoimi voi tarjota mahdollisia työpaikkoja, samoin taidehallinto.

Yliopistot ja yrittäjyys

Viime vuosina, 2010-luvun jälkeen yrittäjyyttä on koetettu tuoda yliopisto-opiskelijoille yhdeksi vaihtoehdoksi, mutta se vaatii suurta mentaliteetin muutosta opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelija, joka ei ole kaihtanut yliopisto-opintojen teoreettisuutta, ei välttämättä ole kiinnostunut siitä käytännönläheisyydestä, mitä yrittämisen ja omien ainevalintojen yhdistäminen vaatisi. Julkisen puolen työpaikkojen vähentyessä esim. kulttuurihallinnon piirissä ja digitaalisten apuneuvojen viedessä tyypillisiä virkamiespaikkoja entisestäänkin, yrittäjyys voisi tarjota uuden mahdollisuuden löytää työpaikka humanististen aineiden piiristäkin.