Ammattikorkeakoulut tulivat osaksi koulutusjärjestelmää

Vuonna 1991 kokeiltiin ensimmäistä ammattikorkeakoulua käytännössä ja vuonna 1996 ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa. 55Koulutuksen keskiastetta oli jo pitkään, 1970-luvulta asti, haluttu uusia, kun koettiin, että tieteelliseen tutkimukseen keskittyvien korkeakoulujen ja ammattiopistojen väliin tarvittiin väliastetta, jossa käytäntö yhdistyy korkeatasoiseen mutta myös melko syventävään koulutukseen. Vuonna 2017 tammikuussa Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua, joiden opetusalat vaihtelevat sosiaali- ja terveysalasta yhteiskuntatieteisiin ja hallinnon alaan, kulttuuriopinnoista tekniikkaan ja talouteen. Ammattikorkeakouluissa on paljon opiskelijoita; vuonna 2015 opiskelijoita oli yhteensä tutkintoon johtavassa koulutuksessa liki 140 000 opiskelijaa. Eniten tutkintoja on tehty sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. 10 000 opiskeli ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Yli puolet opiskelijoista on naisia. Tutkintoja suoritettiin kyseisenä vuonna kaikkiaan yli 26 000.

Läheisessä suhteessa työelämään

Alusta asti on ollut selvää, että ammattikorkeakoulujen on toimittava läheisemmässä yhteistyössä työelämän kanssa kuin korkeakoulut. Siksi työharjoittelulla on ollut isompi osuus ammattikorkeakouluopinnoissa. Monella alalla suurin osa opinnoista suoritetaan yhteistyössä oman alan työpaikkojen kanssa ja opiskelijat pyritään saamaan varhaisessa vaiheessa mukaan konkreettiseen arkipäivän työhön. Myös opinnäytetyöt ovat kokemusperäisempiä ja vähemmän teoreettisia kuin akateemisissa opinnoissa. Kuitenkin alan keskeisten teorioiden ja kirjallisuuden yleinen hallinta kuuluu myös ammattikorkeakoulujen lopputöiden vaatimuksiin. Kysymyksen asettelu lähtee usein jostain käytännönongelmasta, jolle pyritään löytämään ratkaisu yhdistämällä käytännönkokemusta aiempiin tutkimuksiin alalta ja muuhun viitekirjallisuuteen. Ammattikorkeakoulujen lopputyöt voivatkin siten tuottaa tärkeää tietoa kysymyksiin, joille on tarve löytää konkreettinen vastaus esim. sairaanhoitajan työssä.

Kritisoitu ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hyödyllisyyttä on epäilty suhteessa korkeakoulututkintoihin. On kysytty, miksi tarvitaan kaksi tapaa kouluttautua samoihin tehtäviin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa vastaavan pätevyyden kuin alempi korkeakoulututkinto hakea esim. kuntien ja valtioin julkisen puolen tehtäviä, joissa pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole kuitenkaan suoraan verrannollinen korkeakoulun maisteritutkintoon, vaikka esimerkiksi jatko-opinnot jotka tähtäävät tohtorintutkintoon ovat mahdollisia.

Alun perin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tarvetta on perusteltu mm. sillä, että työelämässä olleilla on oltava mahdollisuus päivittää osaamisensa uusien vaatimuksien mukaiseksi voidakseen esimerkiksi hakea virkaa, joka muuttuu pätevyystasoltaan korkeakouluopintoja vaativaksi. Ote työelämään ja käytäntöön on läsnä myös ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa, jota korkeakoulujen maisteritutkinnolta ei odoteta. Raja-aidat ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen välillä ovat tosin viime vuosina hämärtyneet opinnäytetöiden tasolla.